Hapetus
Alusveden hapetus on yleisesti käytetty menetelmä vesistöjen kunnostuksessa. Hapetuksen tehtävänä on ehkäistä alusvedestä syntyvää hapenpuutetta. Hapenpuutteen seurauksena on järven sisäisen kuormituksen käynnistyminen. Sisäinen kuormitus tarkoittaa pohjasedimenttiin varastoituneiden ravinteiden ja raudan liukenemista takaisin veteen. Veteen liuenneet ravinteet kiihdyttävät leväkasvua ja rehevöitymistä.
Koneenselän hapetuslautta
Pien-Saimaalla hapetusta kokeillaan Koneenselällä innovatiivisen aurinkopaneeleilla toimivan hapetuslautan avulla. Uutta on, että hapetuspumpun energia tuotetaan lautalle sijoitetuilla aurinkopaneeleilla. Hapetuspumppu perustuu Kivisalmen pumppaamon pumpputekniikkaan.
Hapetuslautta on kooltaan 6m x 9m ja sen pinta-ala on noin 54m2. Aurinkopaneeleja on 18 kappaletta ja niiden nimellisteho on 5 kW. Hapettimen pumppumoottorin teho on noin 1,7 kW ja nimellispisteen tilavuusvirta on noin 1,6 m3/s.
Pumpun suoravetokestomagneettimoottori on täynnä vettä ruostumisen ehkäisemiseksi. Pumppu on virtausteknisesti optimoitu siten, että pienellä teholla saadaan tuotettua paljon virtausta.
Hapetuslautta on LUT yliopiston suunnittelema ja rakentama. Hanke on toteutettu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon harkinnanvaraisen valtionavustuksen rahoituksella uuden kunnostusmenetelmän kehitys ja kokeiluprojektina. Hapetin on otettu käyttöön vuonna 2018 ja se on vuodesta 2019 eteenpäin ollut Lappeenrannan seudun ympäristötoimen hallinnassa.
