Kalaston hoito
Kalaston hoito tehokalastuksen tai ravintoverkkokunnostuksen keinoin on yleisesti käytetty menetelmä vesistökunnostuksessa. Tehokalastuksella pyritään poistamaan vesistöstä biomassaa ja fosforia. Ravintoverkkokunnostuksen tavoitteena on muuttaa kalaston rakennetta ja lajisuhteita.
Kalaston hoitoa Pien-Saimaalla
Kalaston hoitoa on toteutettu 2000 luvun alusta alkaen Läntisen Pien-Saimaan kalastusalueen hankkeilla, osakaskuntien talkoilla ja aktiivisten kalastajien toimesta. Pyyntimuotoina on käytetty syys- ja talvinuottausta sekä rysä-, verkko- ja katiskapyyntiä.
Pien-Saimaalla kalaston hoito on ravintoverkkokunnostusta. Tavoitteena on muuttaa kalaston rakennetta poistamalla pienikokoista särkikalaa ja planktonia syövää salakkaa. Pienet särkikalat aiheuttavat sisäistä kuormitusta pöyhimällä pohjaa ja vapauttamalla pohjasedimenttiin sitoutuneita ravinteita takaisin veteen. Toisaalta pyritään poistamaan eläinplanktonia syöviä kaloja, kuten salakoita. Eläinplankton vähentää tehokkaasti leväkasvua syömällä kasviplanktonia ja myös sinilevää.
Kalaston hoito aloitettiin Sunisenselällä 2001. Vuosina 2001-2003 poistettiin kalaa 90 tonnia. Vuosina 2004-2006 hoitokalastus laajeni Taipalsaaren tien läntiselle vesialueelle. Saaliskertymä oli 129 tonnia.
Vuonna 2019 kalastonhoitoa on tehty Maaveden Laitsaarenselällä ja Piispalanselällä keväällä ja syksyllä pienen kalan parveutumisalueilla. Koentakertoja kertyi 122 kpl. Kevään ja syksyn hoitokalastuksen aikana on poistettu pienikokoista kalaa lähes 160 tn (120 rysällä/40 nuotalla), saalisjakauma: salakkaa 39 %, särkeä 38%, ahventa 12 % ja lahnaa 8 %. Petokalat ja suuret kalat vapautettiin pyynnin yhteydessä.
KALAPISA hanke
KALAPISA 2017 oli kolmivuotinen kalastonhoitohanke, jonka tavoitteena oli kalakannan rakenteen muuttaminen ja kalakoon karkeuttaminen sekä saaliin hyötykäytön tehostaminen, sisäisen kuormituksen vähentäminen, veden laadun parantaminen sekä levien määrän vähentäminen.
Hankkeella pyrittiin myös kehittämään hoitokalastussaaliin hyötykäyttöä. Saaliskalaa kuivattiin lemmikkien herkuksi. Lähialueella ei ole turkistarhoja, joten rehukäyttö pitkien kuljetuskustannusten vuoksi ole kannattavaa. Kaasutus ja energianhyöty ovat myös mahdollisia käyttömuotoja. Lisätietoa saaliin hyötykäytöstä löytyy: kalan kuivatus kokeilusta
Hankkeen toteuttaja oli Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue ja osakaskunnat. Hankkeen toteutusaika oli 2012-2014 ja rahoittaja EU aluekehitysrahasto (EAKR).
Hankesuunnitelman mukaisesti kalaston hoito jatkui säätiöiden ja osakaskuntien rahoituksella. Jatkohankkeisiin on liittynyt myös ruovikoiden niittoa ja seurantaa.
Lisätietoa
Kalaston hoidosta ja KALAPISA 2017 hankkeesta
Hankkeen loppuraportti
KALAPISA2017 JATKO 2017-2019
Kalaston hoito jatkui vuoden 2015 alusta yksityisellä rahoituksella. Hanke kulki nimellä KALAPISA2017JATKO-hanke.
Talvella 2015 Maavedellä nuotattiin kalaa osakaskuntien ja ammattilaisten voimin. Vuonna 2015 toteutettiin rysäpyyntiä Läntisellä Pien-Saimaalla ja Maavedellä ja ruovikoiden niittoa Maavedellä. Kesän rysäpyynnistä saalis oli yhteensä lähes 22 tn pääosin pientä salakkaa ja särkeä. Syksyllä pyynti jatkuu Maavedellä nuottaamalla. Maavedellä kasvustoja on niitetty yli 30 ha alueella Rehulan, Laukniemen, Saikkolan, Ahokkalan ja Saarenpään osakaskuntien alueilla ja talkoilla.
Lisätietoja: Tiedote 9.9.2015
Kalaston hoidon jatkoa ovat rahoittaneet Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Tuuliaisen säätiö ja Etelä-Karjalan maataloussäätiön sekä Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue ja kalastusalueen osakaskunnat. Hanketta hallinnoi ja toteutti Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue. Organisaatiomuutoksen myötä Pien-Saimaan ja Suur-Saimaan kalastusalueet yhdistyivät Eteläisen Saimaan kalatalousalueeksi. Kalaston hoidon jatkosta päättää uusi organisaatio.