Iso kiitos yhteistyölle!
Pien-Saimaan kunnostus käynnistyi ripeästi ikimuistoisen ”sinilevätalven 2008-2009” jälkeen keväällä 2009. Työ on kantanut hedelmää ja veden laatu on jo alkanut parantumaan.
Pien-Saimaan hyväksi on toteutettu toistakymmentä hanketta, laadittu kymmeniä suunnitelmia, järjestetty satoja kokouksia ja tilaisuuksia, pidetty talkoita ja juhlia, jaettu tietoa ja kokemuksia, kiitosta ja tunnustuksia, tupailloissa ja kunnantaloilla, pellonpientareilla ja juhlataloilla, kouluissa ja tutkijaseminaareissa, gaalailloissa, kyläkokouksissa ja valtakunnallisilla foorumeilla.
Kunnostuksen keinoja ovat olleet viestintä, koulutus ja neuvonta, tutkimus, suunnittelu ja yhteistyö. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet kalaston hoito, kosteikkorakentaminen, pumppaamot ja uusien menetelmien kehitys, innovaatiot ja kokeilut. Lisätietoa toimenpiteistä löytyy sivuvalikoista otsikoiden takaa.
Työhön ovat osallistuneet yhteisrintamalla yhteisen veden äärellä asukkaat ja viranomaiset, viljelijät ja tutkijat, osakaskunnat ja muut yhteisöt, yritykset, säätiöt ja muut rahoittajat, kukin mahdollisuuksiensa mukaan ja oman vastuunsa kantaen. Iso kiitos kuuluu maanomistajille ja asukkaille. Yhteistyö on luonut uutta yhteenkuuluvaisuutta, luottamusta ja vuoropuhelua sidosryhmien ja toimijoiden kesken.
Keskeiset yhteistyökumppanit ja rahoittajat
Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry on aktiivinen aloitteentekijä ja luotettava yhteistyökumppani. Yhdistyksen kanssa on tehty hedelmällistä yhteistyötä kosteikkorakentamisen ja viestinnän saralla.
Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry on tärkeä asiantuntijataho ja yhteistyökumppani. Tiivistä yhteistyötä on tehty muun muassa PISARA -hankkeessa sekä jätevesineuvonnassa ja Jässi -hankkeessa.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on ollut tiiviisti ja laajasti mukana työssä asiantuntemuksellaan, verkostoillaan ja rahoituskanaviensa avulla.
Alueen kuntien panos on merkittävää. Keskeisimmät ovat Lappeenrannan kaupunki ja Taipalsaaren kunta. Myös Savitaipaleen ja Lemin kuntien sitoutuminen vesiensuojeluun ja vesistökunnostukseen on aktiivista ja merkittävää.
Etelä-Karjalan liitto tukee vahvasti vesiensuojelun tavoitteita rahoituksen sekä muun muassa Kutilan kanavan jatkosuunnittelun edistämisessä.
LUT yliopisto tuo vesistökunnostukseen uusia ideoita, menetelmiä ja innovaatioita. Käytännön esimerkkejä ovat Kivisalmen pumppaamo ja sen innovatiivinen energiatehokas pumppu, EM-teknologia ja mutapallot, ja shungiitin käyttö suodatinmateriaalina sekä aurinkopaneeleilla toimiva hapetuslautta.
Muita merkittäviä kumppaneita, sidosryhmiä ja asiantuntijatahoja ovat Metsäkeskus ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Karjala, MTK Kaakkois-Suomi ja ProAgria Etelä-Suomi
sekä Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ja Läntisen Pien-Saimaan kalastusalue ja osakaskunnat erityisesti kalastonhoidon osalta
Paikalliset kylä- ym yhdistykset kuten esimerkiksi Taipalsaaren maamiesseura ja muut yhteisöt (kyläyhdistykset, kosteikkojen yhdistykset, metsästysseurat) ja yritykset.
ja ”last but not least” alueen maanomistajat sekä vakituiset ja kesäasukkaat.
Tärkeimmät rahoittajat ovat EU:n Maaseuturahasto ja aluekehitysrahasto, alueen kunnat, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ympäristöministeriö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, osakaskunnat sekä muut yhteisöt sekä maanomistajat ja talkootyö.