Pien-Saimaa
Matala ja saaristoinen
Pien-Saimaa on Saimaan ja Vuoksen vesistön eteläisin osa. Pien-Saimaa on matala, sokkeloinen ja paikoin lähes eriytynyt vesialue. Vesistön keskisyvyys on 4,7 m. Syvin paikka sijaitsee Läntisellä Pien-Saimaalla Riutanselällä, josta vettä löytyy 20 m. Pien-Saimaan luontainen virtaama on hidas, keskimäärin 4 m3/s ja siksi veden vaihtuvuus on hidasta. Pien-Saimaan veden viipymä, eli aika, jossa vesistön vesi kertaalleen vaihtuu, on pitkä, lähes viisi vuotta.
Veteen piirrettyjä viivoja
Pien-Saimaa on jaettu kahteen osaan kuormituksensa mukaan. Läntinen Pien-Saimaa on puhtaasti hajakuormitteinen ja rajautuu Lavikanlahdelta Lappeenrannan Pappilansalmeen asti. Itäinen Pien-Saimaa on UPM Kymmene Kaukaan tuotantolaitosten vaikutusaluetta. Itäinen Pien-Saimaa alkaa Pappilansalmesta idän suuntaan ja rajoittuu Päihänniemeen Joutsenon edustalle. Päihänniemestä aukeavat Suur-Saimaan suurimmat selät. Tällä sivustolla keskitytään Läntisen Pien-Saimaan asioihin.
Kallioluotoja ja reheviä lahtia
Pien-Saimaan maisema on saarien ja salmien kirjoma. Maisemassa vuorottelevat kalliosaaret ja hiekkarannat, paikoin myös ruovikoituneet lahdet ja kapeat salmet. Veden laatu vaihtelee selvästi. Rehevät lahdenpohjukat pidättävät kuormitusta ja siksi selkävesillä vesi on kirkkaampaa.
Samoin vaihtelee eliöstö: Riutanselällä kaikuu kesäyössä kuikan huuto, rehevissä lahdissa ja ruovikoissa tyypillisiä lajeja ovat silkkiuikku, telkkä ja härkälintu sekä naurulokki. Pien-Saimaalla pesii useita kalasääskiä. Myös joutsen on runsastunut pesivä laji. Syksyisin ja keväisin arktisten lintujen muutto, arktika värittää lintumaailmaa.
Kalasto on runsas ja monimuotoinen. Tärkeimmät saaliskalat ovat ahven ja kuha, hauki, muikku, särki ja lahna. Luontainen jokirapu on hyvin harvalukuinen, mutta istutettu vieraslaji, täplärapu, on elinvoimainen ja runsas.
Pien-Saimaalla voit tavata myös saukon ja majavan, mutta viimeiset saimaannorpat on nähty 1950-luvulla.
Järvi-Suomen peruskirja – puhtaiden vesien puolesta
Saimaan ja kaikkien vesistöjemme hyvinvointi ja tulevaisuus ovat meille tärkeitä asioita. Puhdas vesi on tärkeä ja haluamme pitää siitä hyvää huolta.
Järvi-Suomen peruskirja allekirjoitettiin ensimmäisessä Finnish Lakeland Forumissa Mikkelissä maailman ympäristöpäivänä 5.6.2018. Peruskirjan allekirjoittivat kaikki Vuoksen vesistön valuma-alueen neljä ELY-keskusta ja neljä maakuntaliittoa sekä 34 kuntaa. Järvi-Suomen peruskirja on sitoumus ja sukupolvien välinen viestikapula puhtaiden vesien puolesta.
”Järvemme on meillä lainassa ja siksi tehtävänämme on turvata alueen puhtaus, monimuotoisuus ja elinvoimaisuus tuleville sukupolville – isältä pojalle, äidiltä tyttärelle.”
Finnish Lakeland Forum kerää Saimaan ja Vuoksen vesistön valuma-alueen ihmisiä joka toinen vuosi yhteiseen seminaariin. Seuraava Finnish Lakeland Forum järjestetään Lappeenrannassa syyskuussa 2021.