Historia
Jäästä syntynyt järvi
Baltian jääjärvi syntyi viimeisimmän jääkauden sulamisvesistä noin 12 000 vuotta sitten. Jääjärvi peitti alleen suuren osan eteläistä Suomea sekä muinaisen Saimaan ja Itämeren altaat. Jääjärven vedenpinta oli noin 20 metriä nykyistä korkeammalla. Mannerjään sulamisen seurauksena jääjärvi laajeni, kunnes se ylitti Keski-Ruotsin ja uusi laskuväylä avautui Atlantin valtamereen. Meriyhteys laski vedenpintaa ja Saimaa kuroutui lopulta omaksi järveksi noin 8000 vuotta sitten. Järveen jäi eristyksiin niin kutsuttuja reliktilajeja, joista tunnetuimpia ovat saimaannorppa sekä järvilohi ja nieriä.
Ihmisen saapuminen Saimaalle
Runsaat riistamaat ja kalasaaliit houkuttelivat ensimmäiset ihmiset Muinais-Saimaan rannoille pian jään vetäydyttyä 10 000 vuotta sitten. Useat kalliomaalaukset ja kivikautiset asuinpaikat kertovat, että vesi ja vesireitit ovat olleet ihmiselle aina tärkeitä.
Kylät ja kaupungit syntyivät ja kasvoivat vesistöjen äärelle. Lappeenrannan kaupunki on perustettu tervareitin varrelle tärkeälle markkinapaikalle. Ennen maantieverkoston kehittymistä vesitie oli helpoin tie ihmisille ja tavaroille niin kesällä kuin talvella. Kalastajia, veneveistäjiä ja lotjantelakoita oli joka kylällä.
Teollisuus kehittyi ja kasvoi Saimaan etelärannikolle. Vesireitit ovat olleet merkittävässä asemassa niin matkustajaliikenteelle kuin teollisuuden raaka-aine- ja tavarakuljetuksille. Saimaan kanava, kulkureitti Itämerelle ja maailman merille, on valmistunut 1856. Suomen itäraja on muuttunut vuosisatojen aikana, mikä näkyy Saimaalla eri aikaisina puolustusvarustuksina, kuten linnavuorina, linnoituksena, salpalinjana ja kaivettuina kanavina.
Nykytila
Tänäkin päivänä alueen asukkaat ja matkailijat rakastavat järveään ja nauttivat siitä monin eri tavoin. Järvi on mieltä hellivä maisema ja virkistävä uimapaikka, kesämaa sekä kalapaikka. Asutus hakeutuu veden äärelle. Järvimaisema on arvostettu niin vakituisen asutuksen kuin erityisesti vapaa-ajan asukkaiden silmissä. Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset on myös lääketieteellisesti todistettu. Vesialueella liikkuvat edelleen rahtilaivat, melojat ja veneilijät, kalastajat sekä retkeilijät. Saimaa on tärkeä alueen matkailuelinkeinolle.