Vesiensuojelurakenteet
Vesiensuojelurakenteilla kuormitusta kuriin
Vuoden 2008-2009 sinilevätalven jälkeen Läntisellä Pien-Saimaalla käynnistyi aktiivinen suunnittelu ja rakentaminen kosteikkojen ja muiden vesiensuojelurakenteiden aikaansaamiseksi. Yleisin toteutettu rakenne on kosteikko. Kosteikkoja on rakennettu uomien, ojien, peltojen ja purojen varrelle ehkäisemään ravinteiden kulkeutumista vesistöön ja sitomaan kiintoainetta.
Mikä on kosteikko?
Kosteikko on yleisnimitys veden valtaamille luontotyypeille. Luontaisia kosteikkoja ovat kosteat painanteet ja matalat vesialueet, suot ja tulvametsät. Ojitukset, soiden metsittämiset ja jopa kokonaisten järvien kuivatukset ovat vähentäneet merkittävästi luontaisten kosteikkojen määrää. Siksi ihmisen pitää nyt rakentaa keinotekoisia kosteikkoja.
Kosteikot hidastavat veden virtausta, jolloin ravinteet ja kiintoaines saavat aikaa laskeutua pohjaan ja sitoutua kasvillisuuteen. Kosteikot toimivat vesivarastoina ja hillitsevät tulvia. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöiden ennustetaan yleistyvän.
Kosteikko lisää myös luonnon monimuotoisuutta ja alueen viihtyvyyttä. Kosteikot ovat myös mainioita retkikohteita. Monelle kohteelle onkin rakennettu lintutorni, tulentekopaikka tai laavu yleiseen käyttöön. Rakennetut kosteikot vaativat myös säännöllistä tarkkailua ja suunnitelmallista hoitoa ja kunnossapitoa.
Vuonna 2021 jo yli 100 kohdetta valmiina
Vuoteen 2021 mennessä Pien-Saimaan valuma-alueella on toteutettu yli sata erilaista vesiensuojelurakennetta. Valtaosa kohteista on maaseutualueella. Lappeenrannassa taajama-alueella on rakennettu Sunisenselän valuma-alueelle seitsemän hulevesikosteikkoa vähentämään hulevesien aiheuttamaa kuormitusta. Kaikki Pien-Saimaan vesiensuojelurakenteet on koottu esitteeseen Pien-Saimaan vesiensuojelurakenteet 2024. Korkearesoluutioinen versio saatavilla tarvittaessa ja lähetetään erikseen.
Kosteikkojen toteutusta ovat rahoittaneet EU:n Maaseuturahasto, maatalouden ei-tuotannolliset (ETI) tuet, Taipalsaaren kunta ja Lappeenrannan kaupunki sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja Tuuliaisen säätiö, osakaskunnat ja muut yhteisöt sekä maanomistajien omarahoitus ja talkootyö. Iso kiitos kaikille osallistuneille.
