Hulevesikosteikot
Hulevesiä syntyy tiiviisti rakennetuilla kaupunkialueilla, kun sade- tai sulamisvedet eivät pääse imeytymään maahan talojen, asfaltin ja muun rakennetun ympäristön vuoksi. Kosteikot ehkäisevät huleveden mukana tulevien kiintoaineiden ja ravinteiden pääsyä vesistöön. Kosteikot tasaavat virtaamia, pidättävät kuormitusta ja ehkäisevät tulvia. Samalla ne tuovat maisemaan viihtyisyyttä ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta.
Lappeenrannassa Pien-Saiman Sunisenselän valuma-alueella on vuosien 2011-2016 aikana rakennettu yhteensä seitsemän erilaista hulevesikosteikkoa, joista jokainen on toiminnaltaan erilainen. Vuoden 2020 aikana hulevesikosteikoilla on toteutettu huolto-, kunnostus- ja muutostöitä puhdistustehokkuuden parantamiseksi. Hulevesikosteikot on toteutettu Lappeenrannan kaupungin ja osittain Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen rahoituksella.
Skinnarila
Skinnarilan kosteikko on Lappeenrannan ensimmäinen rakennettu hulevesikosteikko. Se valmistui syksyllä 2011. Skinnarilan kosteikko sijaitsee Skinnarilankadun varressa entisen uimarannan vieressä. Kosteikolla on tehty puhdistustehokkuuden parantamiseen liittyviä muutostöitä vuonna 2020.
Hulevesiä kosteikolle ohjataan koko Skinnarilan alueelta. Vedet purkautuvat kosteikolle kahta tulouomaa pitkin, joissa vettä virtaa ympärivuoden. Kosteikko koostuu kolmesta allasrakenteesta ja niiden väliin jäävistä vesiosuuksista ja puroista. Allasalueiden väliin jäävät puro-osuudet tasoittavat kosteikon korkoeroja ja hapettavat vettä. Vesi purkautuu Sunisenselälle Skinnarilan entisen uimarannan viereen.
Kosteikkoa kiertää suosittu ulkoilureitti ja rannalla on Salpalinjan rakenteita sekä levähdyspaikka. Kosteikon pinta-ala on 1,6 ha ja keskivirtaama 21 l/s.
Alla olevasta kuvagalleriasta pääset tutustumaan Skinnarilan kosteikkoon.
Tervahaudanpuisto
Tervahaudanpuiston kosteikko on rakennettu vuonna 2013 ja se sijaitsee Lappeenrannan teknillisen yliopiston läheisyydessä. Kosteikolle vettä saapuu kahta tuloputkea pitkin yliopiston valuma-alueelta. Kosteikko koostuu kahdesta allasalueesta ja niiden välille jäävästä mutkittelevista puro-osuuksista. Kosteikon läpi kulkee sorapintainen ulkoilureitti.
Kosteikon valuma-alue on melko pieni, mutta tiiviisti rakennetulta alueelta tulevien vesien virtaamien vaihtelut ovat suuria. Kosteikolla veden korkeus, virtaama ja viipymä vaihtelee tulvahuippujen ja kesän lämpimän ajanjakson välillä.
Tervahaudanpuiston uoman pohjalla näkee usein varsin epäilyttävän näköistä oranssinruskeaa ”möhnää”. Ei ole kuitenkaan syytä huoleen. Valuma-alueen maaperässä on runsaasti rautaa. Purossa hapettunut rauta sakkautuu ja sitoo orgaanista ainesta ja ravinteita eli puhdistaa vettä silminnähden. Hulevedet kosteikolta ohjataan Tervahaudanlahteen, joka on vesilintujen suosiossa sekä toimii asukkaiden virkistysalueena ja piensatamana. Kosteikon pinta-ala on 0,26 ha ja keskivirtaama on 2,4 l/s.
Alla olevasta kuvagalleriasta pääset tutustumaan Tervahaudanpuiston kosteikkoon.
Sammonlahti
Sammonlahden hulevesikosteikko valmistui vuonna 2016 ja se sijaitsee suositun Rantaraitin varrella Sammonlahden uimarannan länsipuolella. Korkeuserot tuloaltaan ja poistopuron välillä ovat suuret. Kosteikolle purkautuu myös pohjavesiä ja siksi ojissa on virtaama läpi vuoden.
Hulevesiä ohjataan kosteikolle Sammonlahden alueelta ja Helsingintien eteläpuolelta asti. Kosteikko koostuu neljästä laskeutusaltaasta ja kahdesta purosta. Allasalueet on tehty rinteeseen eri korkeudelle ja niiden pengerryksessä on käytetty rikkonaista kiveä ja sorarakenteita eroosion ehkäisemiseksi.
Hulevedet ohjataan ylimmälle altaalle säätökaivon kautta. Ensimmäinen eli ylin allas tasoittaa virtaamaa ja sitoo suurimmat kiintoainepartikkelit. Altaalta vesi ohjataan kivettyä puroa pitkin toiselle altaalle, joka toimii tulva- ja tasoitusaltaana. Allas ehkäisee läpivirtaaman syntymistä suuren virtaaman aikana. Kolmas ja neljäs allas toimivat kiintoaineen keräysaltaina. Tulvahuippujen aikana säätökaivon kautta osa vedestä ohjautuu suoraan kolmannelle altaalle ohittaen ensimmäisen ja toisen altaan. Neljänneltä, eli alimmalta altaalta vesi ohjataan mutkittelevaa puroa pitkin Sunisenlahteen. Kosteikon pinta-ala on 1,1 ha ja keskivirtaama 16,6 l/s.
Sammonlahden kosteikko toimii lisäksi vesiensuojelun uusien innovaatioiden testauspaikkana. Kosteikolla on tutkittu LUT yliopiston ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toimesta EM-teknologiaa eli mutapallojen sekä shungiitin hyödyntämistä hulevesien puhdistamisessa. Shungiittisuodattimen testaus käynnistyi kesällä 2020 ja kenttäkoe jatkuu syksyyn 2021 asti. Shungiittisuodattimeen voit tutustua ylimmän altaan poistoputken luona.
Alla olevasta kuvagalleriasta pääset tutustumaan Sammonlahden kosteikkoon.
Rantaniitty
Rantaniityn kosteikko sijaitsee Rantaraitin varrella Sammonlahden uimarannan itäpuolella ja on hauska retkikohde. Rantaniityn avajaisia vietettiin yhdessä asukkaiden, Sammonlahden seurakunnan ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimen toimesta toukokuussa 2015.
Rantaniityn kosteikolle ohjataan hulevesiä Rantaniitynkadulta sekä Kourulan ja Kuusimäen asuinalueilta. Kosteikko on kaksiosainen ja se koostuu rinteen kampaosuudesta ja sen alapuolisesta laskeutusaltaasta. Rinteessä hulevedet purkautuvat ojaan, josta ne lietekuopan kautta ohjautuvat kampaosuudelle. Kampaosuus tasoittaa virtaamia ja pidättää kiintoainetta. Rinteen rehevä kasvillisuus käyttää ravinteita kasvaakseen. Alapuolinen laskeutusallas kerää hienojakoisempaa kiintoainetta ja vesi viivähtää sekä monimuotoinen eliöstö ja kasvillisuus pidättää ravinteita. Kosteikon pinta-ala on 1,1 ha ja keskivirtaama 4,7 l/s.
Alla olevasta kuvagalleriasta pääset tutustumaan Rantaniityn kosteikkoon.
Saunarannanpuisto
Saunarannan 0,25 ha pinta-alalta oleva kosteikkopuisto on valmistunut vuonna 2015 ja se sijaitsee Rakuunamäen ja Viipurin vanerin asuinalueen välissä Pallonlahden pohjukassa. Kosteikko on rakenteeltaan kosteikon ja puiston yhdistelmä ja se toimii hulevesien kuormituksen pienentämisen lisäksi virkistysalueena.
Hulevesiä kosteikolle ohjataan Rakuunanmäen, Pallon, Tyysterniemen itäisen osan ja vanhan vaneritehtaan tilalle rakennetulta asuinalueelta kolmea tulouomaa pitkin. Hulevedessä olevan kiintoaineen ja sitoutuneiden epäpuhtauksien pidättämiseen pyritään virtauksen hidastamisen, kasvillisuuden ja veden haihdutuksen avulla.
Alla olevasta kuvagalleriasta pääset tutustumaan Saunarannanpuiston kosteikkoon.
Tyysterniemi
Tyysterniemen 0,06 ha kokoiset hulevesien viivytysaltaat on rakennettu talvella 2014 Tyysterniementien ja rantaa kulkevan kevyen liikenteen raitin väliin. Hulevesiä ohjataan altaille Tyysterniemen uudelta kerrostaloalueelta avo-ojaa pitkin. Vesimäärät ovat tulvahuippuja ja kevään lumensulamisvesiä lukuun ottamatta vähäisiä. Alue toimii pääsääntöisesti imeytys- ja haihdutusalueena hulevesille. Hulevedet purkautuvat Tyysterniemen ja Voisalmen väliseen salmeen.
Alla olevasta kuvagalleriasta pääset tutustumaan Tyysterniemen kosteikkoon.
Kivisalmi
Kivisalmen 0,9 ha kokoinen kosteikko on valmistunut vuonna 2013. Kosteikko on rakennettu Taipalsaarentien länsipuolelle Piiluvanlahteen laskevaan hulevesiojaan. Hulevesiä johdetaan Kivisalmen ja Voisalmen asuinalueelta.
Alue oli ennen kosteikon rakentamista ojitettua suota, jonka kasvillisuutta ja puustoa on harvennettu sekä ojitusta muokattu mutkittelevammaksi ja leveämmäksi.
Kosteikko koostuu neljästä laskeutusaltaasta ja niiden väliin jäävästä mutkittelevasta vesialueesta. Voisalmentie halkaisee kosteikon kahteen osaan. Voisalmentien idänpuoleinen laskeutusallas kerää hulevedet yhteen ja tasaa virtaamaa ja pidättää kiintoainesta. Järvenpuoleinen alue hidastaa veden virtaamaa tehostaen kiintoaineen ja ravinteiden sitoutumista kasvillisuuteen ja eliöstöön. Vesi ohjataan Piiluvanlahteen munkkikaivon kautta, jolla kontrolloidaan veden pinnan tasoa kosteikolla. Kosteikon pinta-ala on 0,9 ha ja keskivirtaama 4,3 l/s.
Alla olevasta kuvagalleriasta pääset tutustumaan Kivisalmen kosteikkoon.
Ruoholampi
Ruoholammen vesiensuojelurakenteet ovat valmistuneet vuonna 2023. Rakenteet on rakennettu Lappeen koulun taakse Ruoholammen edustalle. Hulevesiä rakenteille johdetaan Ruoholammen asuinalueelta kolmea tulouomaa pitkin.
Rakenteet koostuvat kosteikosta, 2-tasouomasta ja rankanippusuodattimesta. Kosteikko viivyttää vettä ja tasaa virtaamia. Länsipuolella sijaitseva allas viivyttää vettä ennen kosteikon alapuoleiselle alueelle purkautumista. Kosteikon yläpuolinen alue on suunniteltu keräämään hulevesien kiintoainetta. Kosteikon keski- ja alapuoleinen alue on suunniteltu mataline alueineen sitomaan liukoisia ravinteita kasvillisuuteen. Kosteikon purkupisteen ja Ruoholammen järven välisen alueen 2-tasouoma ja rankanippusuodatin tehostaa kosteikon jälkeen kuormituksen sitomista. Vesi ohjataan Ruoholammen järveen, josta vesi laskee Munteronjokea pitkin Pien-Saimaan Rovonlahteen.
Alla olevasta kuvagalleriasta pääset tutustumaan Kivisalmen kosteikkoon.
Myllylampi
Kosteikko on rakennettu alkutalvena 2024. Kosteikko on tehty yhteistyössä Pien-Saimaan suojeluyhdistyksen kanssa. Toteutuksesta on vastannut Lappeenrannan kaupunki. Kosteikon toteutuksen on rahoittanut eduskunnan joululahjaraha Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksen kautta sekä Lappeenrannan kaupunki.
Kosteikolle vesiä purkaa Rännikorven alueelta aina 6-tieltä saakka. Kosteikko viivyttää vettä ja kerää kiintoainetta. Saaret ja niiden ympäristö mataline alueineen muodostaa monimuotoisen kasvuvyöhykkeen eri eliöille. Kosteikon pinta-ala on 0,6 ha. Vesi kosteikolta purkautuu vanhaa uomaa pitkin Myllylampeen ja siitä Pien-Saimaan Rovonlahteen.
