Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta sekä tehdä tutuksi ympäristönsuojelua, kestävää luonnon hyödyntämistä ja hyötyjen tasapuolista jakoa.
Mikä on luonnon monimuotoisuus?
Luonnon monimuotoisuudella, eli biodiversiteetillä, tarkoitetaan elämän koko kirjoa; lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua, lajien runsautta sekä niiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. (Suomen YK-liitto, 2024)
Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on todellinen uhka meille kaikille.
Siksi Lappeenrannan kaupunki julkaisi loppuvuodesta 2023 kaupungin oman luonnon monimuotoisuusohjelman (Greenreality, 2023).
Etelä-Karjalan luonto on monipuolista niin luontotyypeiltään kun niihin liittyviltä lajistoltaan.
Etelä-Karjalaa luonnehtivat alueen läpi kulkevat Salpausselkien reunamuodostumat, joiden harjumetsät ja niihin liittyvät paahderinteet ovat tärkeitä monille uhanalaisille ja harvinaisille lajeille.
Tämän lisäksi alueen vesistöt, kuten Saimaa, Kivijärvi ja Kuolimo rikastuttavat alueen luonnon monimuotoisuutta.
Etelä-Karjalan lajisto on vaihtelevien elinympäristöjen ansiosta myös monipuolinen.
Esimerkiksi metsät ovat merkittävän elinympäristön alueen uhanalaiselle eliölajistolle – suurin osa näistä uhanalaisista lajeista ovat hyönteisiä ja kääpiä.
Tämän lisäksi Etelä-Karjalassa eteläisen saimaannorppakanta on vahvistunut. Pien-Saimaa onkin täydellinen ja monipuolinen ympäristö monille lajeille. Pien-Saimaan saarten rantakallioilla elää erittäin uhanalaisen perhosen kalliosinisiiven elinvoimainen populaatio, joka on valtakunnallisesti merkittävä.
Suomen läpi kulkee keväisin ja syksyisin merkittävä määrä muuttolintuja. Itä-Suomen yli kulkee yksi lintujen päämuuttoreitti. Lappeenrannassa on useita arvokkaita lintualueita ja muuttolintujen levähdysalueita
Miten elvyttää ja lisätä luonnon monimuotoisuutta?
Riittävän tarkka, ajantasainen ja luotettava luontoa koskeva tieto sekä asiantuntijuus kuntaorganisaatiossa ovat edellytyksiä, joilla luonnon monimuotoisuus voidaan huomioida kunnan toiminnassa.
Metsäluonnon tilan parantamiseksi on olemassa lukuisia keinoja, kuten varttuneita ja vanhoja puita sekä lahopuuta sisältävien sekametsien säästäminen ja suojeleminen.
Vesistöjen hajakuormitusta tulisi vähentää Suomessa ja tähdätä vesienhoidossa valuma-aluetasoiseen tarkasteluun. Vesistöjen tilan parantamista voidaan toteuttaa myös pienvesien ennallistamisella sekä virtavesien ja lintuvesien kunnostuksilla.
Muun muassa Pien-Saimaalle on tehty kunnostustoimia jo yli kymmenen vuotta – vesistölle tehdään muun muassa kalastonhoitoa sekä niittoja ja ruoppauksia.
Lappeenrannan keskustaajaman alueelle on suunniteltu niittyalueverkosto, jonka täysimittainen perustaminen ja hoidon järjestäminen tukee niitty- ja ketolajiston elinmahdollisuuksia kaupunkiympäristössä
Tämän lisäksi rantaluonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ovat tärkeitä luonnontilaiset rantavyöhykkeet ja -kosteikot.
Kosteikoita Lappeenrannan seudulla on jo monia, ja ne ovat lajistoltaan hyvin monipuolisia. Kosteikot edistävät luonnon monimuotoisuutta ja tarjoavat ideaalin elinympäristön muun muassa monipuoliselle vesi-, ranta- ja kahlaajalinnustolle (Fingrid).
Kosteikot ovat oikein kivoja retkipaikkoja, ja niiltä voikin bongata monia erilaisia ja erikoisia lajeja!
Lappeenrannan taajama-alueilla esiintyy lukuisia joukko haitallisia vieraslajeja, etenkin kasveja.
Kunnilla on merkittävä tehtävä haitallisten vieraslajien torjumisessa ja leviämisen estämisessä. Jättipalsamia ja muita haitallisia vieraskasveja on mahdollista torjua talkoiden sekä kaupungin viheraluetyöntekijöiden toteuttaman niiton avulla.
Panostamalla kestävään kehitykseen varmistamme luonnon monimuotoisuuden myös tulevaisuudessa.
Lähteet: Lappeenrannan seudun ympäristötoimi, ymparisto.fi
Lisätietoja Lappeenrannan luonnon monimuotoisuus ohjelmasta löydät täältä
Lisätietoja luonnon monimuotoisuuden päivästä löydät täältä